4. merkintä - kurssipäiväkirja

Viikko 5

Kolmas luento ja aiheena verkkosivut ja käytettävyys. Harvemmin omassa netinkäytössä tulee tietoisesti ajateltua jonkun sivun käytettävyyttä. Ellei kyseessä ole joku totaalisen sekava ja kikkaillen toteutettu runko ja layout. Netinkäyttäjiä on kuitenkin valtava määrä, ja heidän kokemuksensa, osaamisensa ja laitteistojensa erot ovat sen mukaisia. Siksi sivuja luodessa olisi hyvä ottaa käytettävyysseikat huomioon jo aikaisessa vaiheessa. Tärkeää on huomioida kohderyhmä, onko se tietty pieni porukka vai vaihteleva joukkio kansalaisia. Ihannetilanteessa myös jatkuvasti huomioitaisiin käyttäjiltä saama palaute, ja korjauksia tehtäisiin sitä mukaa.
Omia kokemuksia huonosta käytettävyydestä lienee vain muutama, ja nekin ovat olleet jokunen vuosi sitten nuorten tekemillä personal-sivuilla. Linkit olivat hyvin piilotettu ulkoasusekamelskan joukkoon, ne olivat pisaroita, rukseja, ympyröitä.. eri muotoja roiskittuna sinne tänne ulkoasua. Yritä siinä sitten etsiä linkkiä vaikka kuvataidegalleriaan :D

Demoilimme tällä viikolla luentoon pohjaten käytettävyyden parissa ja tutustuimme selainpohjaiseen verkkosivueditoriin. Ensinnä saimme jakautua ryhmiin, ja arvioida porukalla kukin omaa verkkosivuesimerkkiään. Ryhmä, johon kuuluin, tarkasteli YLEn nettisivujen käytettävyyttä. Muistaakseni ryhmä oli ihan tyytyväinen kokonaisuuteen. Sivuston alasivut muodostivat ulkoasuinensa oman kokonaisuutensa aihepiirien mukaan verrattuna YLEn pääsivuun. Mielestäni se selkeytti vierailua sivuilla. Ihmetystä herätti se, ettei lasten alasivustolta löytynyt selkeää ja suoraa linkkiä YLEn pääsivulle, muutoin ne noudattivat ohjeita, joiden mukaan arvioimme sivuja. Muistaakseni mikään esimerkkisivuista ei ollut täysi katastrofi käytettävyytensä suhteen?

Selaimessa nettisivun luomista lähdimme harjoittelemaan Google Sites-editorilla. En ehtinyt olla aivan demon loppuun asti, joten tutustuin Sitesiin kotona. Jälkeenpäin ajateltuna sivunluonnin aloitus muistutti hyvin paljon Bloggerin blogin luontia: Annetaan sivulle nimi, valitaan teema ja niin edelleen. Ensituntumalta editori vaikutti jo aika selkeältä, eikä haluamaansa muokkaustyökalua tavinnut kauaa etsiä. Hetken puuhastelun ja perehtymisen jälkeen editori tuntui jo varsin yksinkertaiselta. Google Sites –editorilla saa kuka tahansa tehtyä yksinkertaiset ja ihan kivat sivut, se ei vaadi juuri koneen peruskäyttötaitoja enempää. Hyvä niin!

Jos joku on aiemmin ollut tekemisissä näiden selaimessa toimivien sivueditorien kanssa, muistatteko Expagea? Entä Geocitiesia? Nostalgista muistelua, molemmat ovat jo aikaa sitten haudattu.

Oma hyvin yksinkertainen harjoitussivusto:
http://sites.google.com/site/akiihmemaassa/

3. merkintä - kurssipäiväkirja

Ei taida tämä bloggaaminen oikein sopia minulle :D Laitan nyt takautuvasti kaikki kurssipäiväkirjamerkinnät tulemahan.

Viikko 4

Toisella luennolla syvennyimme vielä wikien maailmaan. Kuten edellisessä merkinnässä mainitsin, wikialustat ovat olleet minulle vieraampia lukuunottamatta (the allmighty) Wikipediaa. Olen nyt havainnut, että suurella porukalla tuotettaessa sisältöä internettiin wiki on varsin kätevä. Kollektiivinen muokkausmahdollisuus antaa mahdollisuuuden entistä monipuolisempaan lopputuotteeseen.

Open acces, avoimet sisällöt, oli käsitteenä aika uusi, mutta käytännössä olinkin törmännyt siihen internetissä aika useinkin. Vierailen usein verkon taideyhteisöissä, mm. deviantArt’ssa, joissa käytetään melko paljon mainittua CC-lisenssiä.
Kuten luennolla mainittiin, ovat avoimet sisällöt hyvä vaihtoehto opiskelijoille kanditöiden, pro gradujen ja väitöskirjojen rinnakkaisjulkaisemiseen. Tutkimuksen informaatio on saatavilla mahdollisesti koko maailmassa (kielivalinta on toki otettava huomioon), ja tärkeät oikeudet säilyvät haltijallaan.

Demossa vuorossa olivat ryhmätyövälineet ja verkkosyötteet. Nyt kun olen päässyt kokeilemaan Google Docsia ihan tositoimissa, olen ehdottomasti sitä mieltä, että sitä pitäisi markkinoida enemmän opiskelijoille! Miksei myös muualle, missä joutuu tekemään porukalla projekteja yms. Se on todella kätevä, uskon, että voin sanoa koko ryhmämme puolesta, että olimme innoissamme siitä.
Me käytimme vain tekstitiedostoeditoria, mutta muut lisäominaisuudet taulukko-ohjelmineen ja powerpointeineen täydentävät käytännöllisyyttä.
Toiset vilkaisemamme palvelut, Doodle ja Sumpli, olivat myös varsin käteviä. Kun on nämä käytössä, ei tarvitse käydä mittavaa viestienvaihtoa aikaitauluista sopiessa, vaan asianosaiset käyvät valitsemassa itselleen parhaiten sopivat ajankohdat.Nerokasta ja aikaa säästävää!

Verkkosyötteisiin törmää internetissä nykyään lähes poikkeuksetta. Toinen juttu on se, hyödyntääkö niitä sitten itse. Monet sivustot tarjoavat RSS-syötteinä tuottamiansa sisältöjä. Kätevää, jos on kiireinen ihminen ja haluaa seurata useita palveluja, esimerkiksi blogeja, kulttuuriuutisia jne. Syötteet voi tilata vaikkapa Googlen syötteenlukijaan, josta voi sitten käydä tarkistamassa päivitykset lempisivuiltaan. Kyllä kaikki tehdään nykyään niin nopeaksi ja helpoksi…
Itse en ole aiemmin tilannut syötteitä, mutta voi olla että innostuin demon myötä etsimään muutamia mahdollisuuksia käyttää tilaisuuden hyväksi.

2. merkintä - kurssipäiväkirja

Ensimmäisellä luennolla tutustuimme luonnollisesti kurssin sisältöihin ja kävimme läpi aihepiirin historiaa pähkinänkuoressa.
Hiljalleen aloittelimme myös ryhmätyötä, lähinnä katsomalla, millaisesta projektista on kyse. Työstämme 3-4:n hengen ryhmissä
johonkin sosiaalisen median ilmiöön tai näkökulmaan pohjautuvan työn. Työskentelyssä meidän on määrä soveltaa sosiaalisen webin
keinoja tuottaa sisältöä, esimerkiksi pitämällä blogia tai rakentamalla aiheesta netti- tai wikisivu. Tavoitteena olisi
oppia sosiaalisen median hyödyntämisen lisäksi projektityöskentelyn periaatteita.

Demokerralla tutustuimme lähemmin blogeihin ja wikeihin. Blogit olivat miulle ennestään tuttu ilmiö, eksyttyäni seuraamaan
muutamia melko aktiivisesti. Olen myös satunnaisesti pitänyt omaa, henkilökohtaista blogia, jonne olen kirjoittanut musajuttuja,
mm. keikkaraportteja. Uutta tietoa oli myös paljolti, en tiennyt miten vanha juttu on kyseessä. Se oli myös mielenkiintoista,
millaisia ne aivan ensimmäiset blogit ovat (suurin piirtein) olleet.

Wikit taas ovat olleet lähes sama, kuin Wikipedia. Vuoden
sisällä olen kuitenkin törmännyt pariin harrastuspohjaiseen wikisivustoon ja todennut ne käteviksi. Ensimmäinen harjoituskerta
valaisi jo aika hyvin, miten monipuolisesta alustasta onkaan kyse. Kurssilla käyttämämme Confluence-wiki vaikutti helppokäyttöiseltä.
Wikipohjaa olen kerran aiemmin päässyt muokkaamaan, sillä viime vuonna yhden kurssini suorituksiin kuului ryhmätyönä artikkelin
luominen Wikipediaan. Kokemus sekin.

1. merkintä

Tämä blogi toimii kurssillamme mm. harjoitustöiden palautusalustana.